Lisätietoja
professori Ulla Tapaninen
puh. 050 525 8131
ulla.tapaninen@utu.fi
projektipäällikkö
Johanna Yliskylä-Peuralahti
puh. (02) 333 8176
gsm 040 154 5936
joylpe@utu.fi
Merikuljetuksilla keskeinen merkitys huoltovarmuudelle
Merikuljetuksilla on keskeinen merkitys Suomen kannalta, koska yli 80 % ulkomaankaupan kuljetuksista kulkee meritse ja mahdollisuudet hoitaa nämä kuljetukset maitse ovat hyvin rajalliset. Merikuljetuksia koskevat häiriöt voisivat tästä syystä vaikeuttaa monin eri tavoin taloudellista toimintaa maassamme.
Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettu ja Euroopan Unionin osarahoittama "Study of cargo flows in the Gulf of Finland in emergency situations (STOCA)" -hanke selvitti logistisen järjestelmän joustavuutta mahdollisissa häiriötilanteissa yhdessä Suomen ja Viron kanssa.
Kriittinen teollisuus ja merikuljetusten haavoittuvuustekijät
MKK:n vastuulla olevassa tutkimuksessa selvitettiin Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeinen merikuljetusinfrastruktuuri ja kuljetusreitit. Tutkimuksessa tarkasteltiin huoltovarmuuskriittisten toimialojen riippuvuutta tuonnista sekä erityisesti Suomenlahden satamien merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Lisäksi arvioitiin yritysten kannalta keskeisiin tavaravirtoihin liittyviä haavoittuvuustekijöitä ja yritysten mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja ja –reittejä, mikäli yksi tai useampi Suomen satamista olisi suljettu. Käytännön esimerkkinä tarkasteltiin kevään 2010 ahtaajien lakkoa (4.3.-19.3.2010) ja sen seurauksia yritysten toimintaan.
Lakko pysäytti arviolta 80 % Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista. Lakon seurauksena yritykset eivät voineet viedä tuotteitaan ulkomaille tai tuoda Suomeen tarvitsemiaan raaka-aineita, komponentteja, varaosia ja muita keskeisiä tarvikkeita. Yrityshaastattelujen avulla selvitettiin, mitä ongelmia merikuljetusten pysähtyminen lakon vuoksi niille aiheutti, miten yritykset hoitivat kuljetuksensa ja miten ne pystyivät jatkamaan toimintaansa lakon ajan. Haastattelut antoivat paljon käytännöllistä tietoa siitä, miten yritykset ovat varautuneet kuljetuksia koskeviin häiriöihin. Ahtaajien lakko toi yritysten kannalta esiin varautumisen tärkeyden: useat yritysten edustajat havahtuivat lakon myötä huomaamaan, että yritysten tulisi varautua nykyistä paremmin kuljetushäiriöiden varalta ja että heidän tulisi tarkistaa toimintatapojaan tältä osin.
Satamien merkitys huoltovarmuudelle
Monilla keskeisillä vientialoilla sekä mm. energiantuotannossa kuljetettavien raaka-aineiden ja muiden tarvikkeiden sekä asiakkaille toimitettavien tuotteiden määrät ovat niin suuret tai kuljetettavat tuotteet ovat ominaisuudeltaan sellaisia, että merikuljetusta ei voi korvata millään muulla kuljetusmuodolla. Merkittävä osa kuljetuksista on lisäksi keskittynyt tiettyihin satamiin. Esimerkiksi öljykuljetusten osalta Kilpilahden ja Naantalin satamat ovat korvaamattomia, kuten myös suuret satamat Vuosaari ja HaminaKotka. STOCA-hankkeessa havaittiin, että satamien korvaajina voisivat olla myös muiden maiden satamat. Konkreettiset toimenpiteet ja toimintatavat kuitenkin puuttuvat, joten merkittävänä tekijänä nähdään verkottuminen häiriötilanteita varten Suomelle tärkeiden lähimaiden kanssa. Tärkeimmät satamakaupungit tuonnin osalta ja Suomen huoltovarmuuden kannalta ovat Tallinna, Tukholma, Travemünde, Hampuri ja Bremen. Selvitettäessä kokonaisriskiä ei tule myöskään unohtaa häiriötilanteita näissä lähtösatamakaupungeissa.
Jotta kuluttajien tarpeet voitaisiin tyydyttää myös häiriötilanteissa, on huoltovarmuuden riskit ennakoitava kaikilla logistiikan osa-alueilla. Myös yhteistyöhön perustuvia korvaavia kuljetusmuotoja ja -reittejä sekä niiden soveltuvuutta eri tuotteille tulee arvioida. Huoltovarmuuden kannalta tuontiriippuvuuden vähentämiseen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Raportti on ladattavissa tästä